IVAK - museon avajaiset

Suomenlinnan sodanajan ilmavalvontakeskus avattiin museokäyttöön siellä työskennelleiden lottien kanssa. Paikalla oli puolustusministeri ja Ilmavoimien komentaja sekä 65 kutsuvierasta.

12.5.2018 järjestettiin juhlallinen ja arvokas Suomenlinnan IVAK:in avajaistilaisuus. Tilaisuuden arvokkuutta lisäsi erityisesti paikalla olleet puolustusministeri Jussi Niinistö, Ilmavoimien komentaja Sampo Eskelinen ja professori Martti Lehto, jotka kaikkien pitämissä juhlapuheissa heijastui Ilmavalvonnan tärkeys Helsingin ja koko maan puolustamisessa. Erityisesti tunteita nostivat paikalla aikoinaan IVAK:ssa työskennelleet pikkulotat Maire Rautakoski ja Margaretha af Berghäll.

Maire piti juhlassa vaikuttavan juhlapuheen jossa hän kertoi IVAK:n historiaa alkutaipaleesta aina tähän päivään saakka. Samalla hän kiitti kaikkia niitä tahoja ja henkilöitä, erityisesti Suomenlinnan hoitokuntaa sekä Ilmavoimien Vestikiltaa siitä työstä, mitä ilman Montun avaus museokäyttöön ei olisi ollut mahdollista.

Kuva: Harri Utti

Montun avajaiset
Suomenlinna 12.05.2018
Maire Rautakoski

Arvoisa puolustusministeri. Herra kenraali. Hyvät läsnäolijat.
Suomenlinna on historiallinen ja kulttuurinen aarre. Se on Unescon kuuluisa maailmanperintökohde ja siten koko maailman aarteistoa. Mielikuvissa, oppaiden puheissa ja erilaisissa julkaisuissa Suomenlinnan vaikuttava kaukainen historia valtaa helposti tilan. Sain tästä elävän todisteen, kun kävin opastetulla kierroksella Suomenlinnassa joskus 1990- luvulla. Kuopion kaupunkioppaana minua jäi vaivaamaan, että lähihistoriaa ei mahtunut mukaan lainkaan.

Myönnän toki, että kokemukseni ilmavalvontalottana vuosina 1942 ja 1943 vaikuttivat arviooni opaskierroksen painotuksista. Kuinka syvä jälki mieleen jääkään, kun 15-vuotiaana pikkulottana saa komennuksen ensin ilmavalvontaan Helsingin maalaiskuntaan ja sitten Suomenlinnan IVAKiin tekemään äärimmäisen tärkeää työtä isänmaan puolustamiseksi. Koulujen lomatkin järjesteltiin uusiksi. Saimme olla palveluksessa toukokuun alusta lokakuun loppuun. Sodan valtavien voimien luoma paine suorastaan prässäsi muistot väkeviksi ja lähtemättömiksi.

Komennuksemme ja tehtävämme IVAKissa liittyivät tietenkin sotaan. Me lotat teimme joka hetki parhaamme. Montussa palvelleista ilmavalvontalotista täällä on lisäkseni paikalla Margaretha af Berghäll. Myös Tuulikki Weckströmin piti tulla, mutta tällä kertaa se ei terveydellisistä syistä onnistunut. Sodan varjonkin alla nuorten ihmisten elämä Suomenlinnassa sykki omaan tahtiinsa. Vapaa-aikana urheiltiin. Lotat muodostivat oman pesäpallojoukkueen ja pelasivat muiden linnakkeiden lottia vastaan. Itse voitin merivoimien mestaruuden lottien 200 m:n rintauinnissa. Hieno titteli pikkulotalle ja alku kansainväliselle urheilu-uralle.

Urheilu oli niin tärkeää, että perustettiin jopa oma kori- ja käsipalloseura Karhun Pojat eli KaPo. Seuran nimi johdettiin pelaajien esimiehestä, sotilasmestari Karhusesta. Lottien tyttöenergialla KaPoon perustettiin naisjaosto, joka muodostui Suomenlinnan lotista sekä sotilaiden morsiamista, tyttöystävistä ja muista kiinnostuneista. KaPosta tuli sekä miehissä että naisissa erittäin menestyvä seura, jonka toiminta jatkuu edelleen. Näiden muisteloiden perusteella ymmärrätte, että huomioni 1990-luvun opaskierrosten historiallisista painotuksista eivät ole täysin puolueettomia. Toisaalta nämä väkevät henkilökohtaiset muistot loivat paineen kysyä, eikö tarinaan Suomenlinnasta tulisi liittää myös niitä historiallisia kerroksia, jotka syntyivät Suomen kohtalon vuosina, toisen maailmansodan aikana? Kerroin asiasta läheiselle lottaystävälleni Tuulikki Weckströmille ja päätimme, että ainakin laatta pitää saada Montun seinään. Tuulikin aktiivisuuden ansiosta laatta paljastettiinkin 1997 ja olympiavoittaja, talvisodan lotta, Sylvi Saimo piti paljastuspuheen. Paikalla oli myös komentaja Ove Enqvist norjalaisten upseerivieraiden kanssa. Luovutimme tilaisuudessa Suomenlinnan hoitokunnalle adressin, jossa toivottiin että lähihistorian kunnioittamiseksi Monttu vielä joskus avattaisiin yleisölle.

Hyvät ystävät. Voitte arvata, kuinka hyvältä nyt tuntuu, kun vietämme Montun avajaisjuhlaa. Maailmanperintökohde saa aarteeseensa uuden elementin ja toisen maailmansodan historia Suomenlinnassa uuden symbolin.

Oli koskettava kunnia saada olla leikkaamassa nauhaa. Kiitän siitä. Kiitos Ove Enqvistille, joka pidit liekkiä yllä, päästit avainten haltijana eli komentajana meidät katsomaan monttua ja lämpimällä tutkijan tuellasi kannustit meitä historian esiin raaputtamisessa. Kiitän myös Matti Antikaista, joka tarjosit meille lotille mahdollisuutta liittyä viestikiltaan ja sitä kautta saada äänemme paremmin kuuluviin. Perttu Peitsaraa kiitän valvontatoiminnan tinkimättömän tarkasta dokumentoinnissa kirjassaan "Koneita idässä — lentosuunta länteen". Hänen tarkka työnsä vapauttaa minut kertomaan asiani henkilökohtaisen tarinan kautta ilman huolta historiallisesta dokumentoinnista. Ystävääni Tuulikkia kiitän elinikäisestä ystävyydestä ja valtavasta työstä erityisesti laatan hankinnan yhteydessä.

Minulla ei ole eikä tarvitsekaan olla tarkkaa käsitystä siitä, miten ja kenen ansiosta Montun hanke lopulta on edennyt. Siksi en osaa kiittää teitä kaikkia nimeltä. Niinpä kohdistan yhteisen kiitokseni Suomenlinnan Hoitokunnalle. Viime kädessä vastuu ja ansio Montun avaamisesta taitaa olla siellä. Uskon edustavani kaikkia täällä palvelleita lottia ja sotilaita kun sanon, että montun avaaminen on hieno ja oikea teko.

Kiitos arvostuksesta.

 

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Jukka Salila

Nauhan leikkaukseen valmistautuvat: vasemmalta pj. Harri Utti, Maire Rautakoski, puolustusministeri Jussi Niinistö ja kenr.maj. Sampo Eskelinen. Kuva: Ove Enqvist

Kuva: Ove Enqvist

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Ove Enqvist

Kuva: Jukka Salila

Kuva: Ove Enqvist

Kuva: Jukka Salila

Katso täältä lisää kuvia tapahtumista Google Drivessa

Edellinen sivu: Kuvat
Seuraava sivu: Kevätkokous 2018